”Maan päällä paikka yksi on”.
Aivan kuten Rautahannu-teoksen sadussa, joka alkaa salaperäisestä lähimetsän syrjäisestä kolkasta, jonne metsämiehen on kuljettava. Yli-Ii on minulle kaikkea tätä, salaperäinen ja vaikeasti lähestyttävä. Nimi "Ii-joki” tulee oletettavasti saamelaisesta sanasta (iddja, ijje), joka tarkoittaa "yötä". Yö-joki eli Iijoki virtaa pienen kylän, Yli-Iin ("Yli-Yön"), läpi. Tarinat joesta ja sen ihmisistä ovat kiinnostaneet ihmisiä jo vuosisatoja. Kylä on täynnä historiaa ja muistoja, jotka liittyvät voimakkaasti jokeen, sen eri kerroksiin, sekä villeihin ja muokattuihin uomiin. Monet muistot ovat pyhiä, piilotettuja, hiljaisia tai jopa ennennäkemättömiä. Takkatulitarinoita ja satuja on kulkeutunut mies- ja naissukupolvien halki samalla tavoin kuin joen vesi suodattuu viisitoista metriä paksun maakerroksen läpi. Mutta muistoja ilmiöinä on vaikea käsitellä. Niiden on vain annettava virrata vapaasti läpi - kuten villi, kahlitsematon joki. Yli-ii sijaitsee kahden joenristeyskohdassa, joka oli pyhä paikka jokivarren muinaisille asukkaille. Risteyskohdan toisella puolella virtaa vapaa Siuruanjoki ja toisella puolella Iijoki, joka on padottu monesta kohtaa. Padottu - kenties samalla tavoin kuin omat tunteeni paikallishistoriaani ja sen juuria kohtaan. Myös siksi tämä projekti on minulle tärkeä. Haluan selvittää jotakin, mikä on piilossa minussa itsessäni minulta itseltäni, yli-iiläisenä miehenä ja valokuvataiteilijana. Siksi haluan kuvata synnyinseutujeni maisemaa ja sen ihmisiä. Niiden keskellä virtaavaa jokea.
Olen tehnyt tätä projektia jo lähemmäs kaksi vuotta - etsien taajaman syvimpiä tuntemuksia ja vangiten noita hetkiä filmille. Kuvaamani valokuvat ovat kuin arvoituksellisia kysymyksiä, joissa heijastuu vahvojen ihmisten läsnäolo ja elämän rajallisuus. Kuvat ovat eräänlaista mystiikkaa, jota emme välttämättä aina havaitse tietoisesti, muttasilti, jollakin tasolla, ne ravitsevat sielua.

The village called ”Over-Night” on the riverside of the river called ”Night-River”
"We need to understand where we are and how we got here. Once we are clear on these issues we can move forward...." (Thomas Berry)
People, communities, environments, and nature have deep interrelated connection. A connection that is more complex than ownership of land, fishing permit, cottage on the riverside, or a beautiful sundown on the opposite shore of the river. The name of the river is Iijoki. The name comes probably from an old Sami word (’iddja’, ’ijje’), which means ’night’. Night-River, or Iijoki, flows through the little village, Yli-Ii (in the same logic the name means ’Over-Night’). The village is rich in its history and memories, which are strongly linked with the river and its riverbanks. But many of the memories are sacred, hidden, silenced, or even untold. Usually it even seems that nobody wants to remember. Memory as a phenomena is hard to handle. Memories cannot be forced to go ashore. You just have to let them flow free and through - like the wild, free-flowing river. The landscape of the village, and the diversity and ecology of native nature, changed totally in the year 1969, when the river was dammed - and there were built many hydroelectric power-plants in it. The damming of the river was one of the most biggest eco catastrophes in the area of North Finland. But it was also catastrophic for the whole society of the village and its families in many - maybe still unidentified and unconscious - ways.The second longest river in Finland - with its 150 rapids - is still alive under all the constructions, destructions of riverbeds, and hydroelectric dams. It lives also in peoples’ minds and bodies, in their eyes and destinies, and maybe in their most hidden memories.

Footer Text - Copyright Information
Using Format